Tehoa ja tarkkuutta tuotekehitykseen: Ideaaliprofiilimenetelmä auttaa vastaamaan kuluttajien odotuksiin

Uuden tuotteen suunnittelussa yritysten yhtenä haasteena ovat tuotteen aistinvaraiset ominaisuudet; millaiset aistinvaraiset ominaisuudet tuotteella tulisi olla, jotta tuote olisi ihanteellinen kuluttajien mielestä? Perinteisesti tuotteita kehitetään vertailemalla omia tuotteita kilpailijoiden tuotteisiin. Vertailu antaa kuitenkin suppeasti vastauksia siihen, mitkä olisivat uuden tuotteen ihanteelliset ja kuluttajien toiveita vastaavat piirteet.

Aistilan tekemässä tuoteoptimoinnissa keskitytään tuotteiden kehittämiseen kuluttajalähtöisin menetelmiin aistinvaraisen tutkimuksen kautta. Yksi näistä menetelmistä on ideaaliprofiilimenetelmä, joka on uusi ja tärkeä osa Aistilan palvelutarjontaa. Ideaaliprofiilimenetelmä on käytännössä optimointitutkimus, jonka avulla saadaan selville, miten tuote voi paremmin vastata kuluttajien toiveisiin.

Ideaaliprofiilimenetelmä auttaa löytämään ihanteellisen tuotteen piirteet

Ideaaliprofiilimenetelmä (IPM) on aistinvaraisen arvioinnin menetelmä, joka auttaa ymmärtämään, millaisia tuotteita kuluttajat todella haluavat. IPM perustuu suoraan kuluttajien aistikokemuksiin ja mieltymyksiin.

IPM tarjoaa selkeitä ja käytännönläheisiä suuntaviivoja tuotekehitykseen, mikä säästää aikaa ja resursseja kehitystyössä. Menetelmä auttaa tunnistamaan kuluttajien odotukset ja antaa arvokasta dataa uusien tuotteiden kehitykseen. IPM on erittäin hyödyllinen aivan tuotekehityksen alkuvaiheessa, kun yrityksellä on vasta idea uudesta tuotteesta. Tällöin menetelmän avulla pystytään seulomaan saman kategorian tuotteista uuden tuotteen ideaaliominaisuudet, kuten makeus, muiden oleellisten makuominaisuuksien voimakkuus ja ihanteellinen rakenne.

IPM:ää voi hyödyntää kattavasti myös silloin, kun nykyisistä tuotteista halutaan tehdä entistä parempia ja asiakkaan tarpeita vastaavia. Menetelmän avulla saadaan tarkat tiedot siitä, missä ominaisuudessa nykyinen kokemus poikkeaa ihanteellisesta mausta tai rakenteesta. Näin tuotteeseen voidaan toteuttaa tarkasti kohdennettuja parannuksia. IPM näyttää myös tarkasti, mitkä ominaisuudet vastaavat jo nyt kuluttajien ideaalia.

Valio sai lisää tietoa kuluttajien toiveista IPM:n avulla

Aistilan ja Valion yhteistyössä IPM:ää on hyödynnetty useissa projekteissa. Kehityksen kohteina on ollut monenlaisia tuotteita, kuten juomia, jogurtteja ja juustoja, joita on kehitetty sekä kotimaan että kansainvälisille markkinoille. Menetelmää on käytetty myynnissä olevien tuotteiden kehittämiseen sekä ihan tuotekehityksen alkuvaiheessa, kun omaa tuotetta ei ole vielä lähdetty kehittämään.

Valion kanssa kävimme läpi, mitä ominaisuuksia kannattaa tutkia ja suunnittelimme toimivan tutkimusasetelman. Tutkittaviksi ominaisuuksiksi valikoitui tuotteen ulkonäkö, maku, rakenne ja suutuntuma.

IPM valikoitui yhdeksi menetelmäksi, sillä sen avulla saadaan tarkkaa tietoa kuluttajien toiveista. Perinteisessä aistinvaraisessa kuluttajatutkimuksessa saadaan tietoa miellyttävyyteen vaikuttavista ominaisuuksista, mutta vertailussa parhaat pisteet saanut tuote ei välttämättä omaa täysin ihanteellisen tuotteen ominaisuuksia. Ihanteelliset ominaisuudet taas saadaan selville IPM:n avulla. IPM auttaa viemään tuotekehityksen täysin uudelle ja konkreettiselle tasolle, kun tuotteen nykyisiä ominaisuuksia voidaan verrata kuluttajien toiveisiin.

“Ideaaliprofiilimenetelmän avulla saamme tarkkuuttaa tuotekehitykseen ja pystymme tekemään aidosti kuluttajalähtöistä tuotekehitystä”, kertoo Valion Senior Research Scientist Sari Puputti.

Aistilan huippuosaaminen tuotekehityksen tukena

Ideaaliprofiilimenetelmän hyödyntäminen vaatii sekä aistinvaraisten ominaisuuksien syvällistä ymmärrystä että tilastollisten analyysien hallintaa. Aistila tarjoaa vahvaa asiantuntemusta molemmissa, jolloin tuotekehitys perustuu tarkkaan tutkittuun tietoon. IPM on yksi Aistilan käytössä olevista menetelmistä, jota hyödynnämme auttaaksemme asiakkaitamme kehittämään parempia ja kilpailukykyisempiä tuotteita.

Jos kiinnostuit ideaaliprofiilimenetelmän mahdollisuuksista, ota yhteyttä: Terhi Pohjanheimo, Tutkimusjohtaja terhi@aistila.fi.