Mari Sandell on ruoan aistinvaraisen laatututkimuksen professori Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa sekä aistinvaraisen havaitsemisen osa-aikaisena professorina Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
"Unelmointia ja pitkiä pohdiskelevia iltoja yhteisistä mielenkiinnon kohteista jo yli 15 vuotta sitten."
Näin kuvailee Mari Sandell aikaa kauan ennen Aistilaa. Noihin aikoihin Mari sai ensin Terhin ja myöhemmin Saaran innostumaan aistinvaraisesta tutkimuksesta. Kului vuosia, useampi lapsi ja väitöskirjakin ehti syntyä, kunnes Turun yliopisto kannusti selvittämään voisiko tutkimusmenetelmillä tehdä liiketoimintaa.
Liiketoimintapotentiaalia selvitettiin Sandellin vetämässä Tutli-projektissa vuosina 2014-2015, ja Aistila perustettiin lopulta vuonna 2019. Sandell aloitti samaan aikaan professorina Helsingin yliopistossa, eikä hän ole Aistilan yritystoiminnassa mukana.
Mari tuntee Aistilan tiimin hyvin. Hän kuvailee Aistilaa pieneksi ja ketteräksi yritykseksi, joka ei selvästikään pelästy isoistakaan haasteista. Aistila on luotettava toimija ja hyvä yhteistyökumppani.
-Olen ylpeä siitä, että Aistilan väki teki sen liikkeen, halusi pistää yrityksen pystyyn ja lähteä alueelle missä ei ollut mitään varmaa. Aistilalle tsemppiä ja voimia, Mari Sandell toivottaa.
Sandellin vetämä Aistit ja ruoka-tiimi on tutkinut ihmisten yksilöllisiä aistimaailmoja Suomessa jo vuosien ajan. Lähtökohtaisesti kuluttajat eivät välttämättä tiedä sitä, miten heidän aistinsa toimivat tai ovatko he esimerkiksi keskimääräistä herkempiä maistamaan tai haistamaan. Onneksi sitä ei tarvitse arjessa niinkään ajatella. Aistit toimivat kuitenkin luontevana osana ihmisten turvapoliiseina varoittamalla ympärillä olevasta vaarasta reagoimalla esimerkiksi savun hajuun tai ääniin.
-Jos ihminen on aisteiltaan hyvin herkkä esimerkiksi hajuaistiltaan, niin se voi todellakin vaikeuttaa arjen askareita ja liikkumista. Joskus siihen voi liittyä migreenitaipumusta, joka taas voi hankaloittaa julkisissa tiloissa liikkumista, Mari kertoo.
Sandellin mukaan aistinvaraisen tutkimuksen tieteenala näyttää tulevaisuudessa hyvältä. Marilla on aistinvaraisen tutkimuksen kollegoja ympäri maailmaa, ja erityisesti Eurooppalainen aistitutkimuksen taso on erittäin hyvä. Tutkimusrahoituksia on saatavilla eri mantereilla ja Suomessakin julkiset rahoittajat ovat rahoittaneet aistinvaraista tutkimusta.
-Tieteenala on moniulotteinen ja uusia menetelmiä kehitetään koko ajan lisää. Koronaviruksen takia maailmalla on tällä hetkellä erityisesti nostettu haju- ja makuaistin roolia arjessa, ja aiheesta on tehty monia tutkimuksia, Mari selventää.
-Toivoisin, että kuluttajille suunnattujen tuotteiden myyjät ja kehittäjät ymmärtäisivät kuluttajalähtöisyyttä enemmän. Aisteilla kokemusta voidaan aidosti tutkia ja siihen on olemassa työkaluja, jotka auttavat kehittämään tuotetta parempaan suuntaan, hän jatkaa.
Aistinvarainen arviointi tarkoittaa tutkimuskohteen analysointia eli käytännössä ihmisaisteja käyttämällä tehdään havaintoja, kuvailuja ja profiileja. Arvioinnissa on tärkeää, että tutkimus perustuu laajaan joukkoon ihmisiä, sillä ihmiset ovat yksilöllisiä aistijoita.
-Aistinvaraisia menetelmiä voidaan soveltaa monin eri tavoin kuluttajan kokemuksen tai käyttäytymisen ymmärtämiseksi. Se vaatii kuitenkin hyvin suunniteltua koetta tarkoin määritetyllä tutkimuskysymyksellä. Esimerkiksi tutkimuskysymys ei ole riittävä, jos vain todetaan, että kohteessa on jokin vika, Mari kertoo.