Aistilan asiantuntijuutta arvostetaan mediassa
- Aistila

- 5 päivää sitten
- 2 min käytetty lukemiseen
Aistit ovat keskeisessä roolissa niin arjessa kuin liiketoiminnassa, sillä aistit ohjaavat ihmisten valintoja jatkuvasti, useimmiten huomaamatta. Se miltä tuote maistuu, miltä tila tuntuu tai mikä tuoksu palauttaa muiston mieleen syntyy aina aistien yhteispelistä. Viime aikoina aistien merkitystä on alettu nostaa esille eri medioissa ja miten aistit ovat avainasemassa niin elintarvikekehityksessä, asiakaskokemuksessa kuin palveluiden suunnittelussakin. Aistien maailma kiinnostaa myös laajempaa yleisöä. Vuosien varrella Aistilan asiantuntijuutta on saatu nostaa esiin kymmenkunnassa lehdessä, joihin tutkijoitamme on haastateltu aistien ja aistinvaraisen arvioinnin asiantuntijoina. Aistilalla on ilo olla mukana tällaisissa jutuissa ja tuoda ydinosaamistaan tutkittua aistitietoa osaksi laajempaa keskustelua.
Makujen jäljillä

Xylitol-lehden artikkelissa syvennytään etenkin makuaistin monimutkaisuuteen ja sen merkitykseen. Aistilan tutkimusjohtaja Terhi Pohjanheimo korostaa, että makuaistimus syntyy kaikkien aistien yhteispelistä: maku, haju, näkö ja jopa kuulo vaikuttavat siihen, miten tuote koetaan. Esimerkiksi kahvin aromit kulkeutuvat nenän kautta, joten jos nenä on tukossa ei pysty haistamaan kahvin aromeja ja jäljelle jää pääasiassa karvaus ja happamuus.
Artikkelissa tuodaan esiin, miten odotukset ja ympäristö myös muovaavat makukokemusta. Vaaleanpunainen mansikkaleivos voi
maistua mansikkaisemmalta kuin sama leivos valkoisena ja lentokoneen matala humina voi heikentää makeuden ja suolaisuuden aistimista. Lisäksi musiikki voi korostaa tai pehmentää makuja: pehmeä, harmoninen musiikki voi tehostaa makeuden aistimista, kun taas tummat, riitasointuiset sävelet voivat korostaa karvautta.
Pääset lukemaan koko artikkelin alla olevasta painikkeesta sivuilta 8–13.
Aistit arjen hyvinvoinnin lähteenä

Me Naiset -lehdessä (nro 09/2026) julkaistussa artikkelissa Pohjanheimo avaa, miten aistit vaikuttavat hyvinvointiimme kokonaisvaltaisesti. Moniaistisuus voimistaa tunnekokemuksia. Kun näkö, kuulo, tunto ja tuoksut toimivat yhdessä, kokemus ei ole vain vahvempi, se jää myös paremmin mieleen. Siksi ympäristön pienillä yksityiskohdilla on suuri merkitys niin arkeen kuin liiketoimintaakin.
Aistimukset kietoutuvat toisiinsa ja syöminen on aina moniaistinen kokemus. Makuaistimukseen vaikuttavat maun ja tuoksun lisäksi ruuan ulkonäkö ja suutuntuma. Esimerkiksi ruoka voidaan kokea makeampana, jos ruokaan lisätään makeana pidettyä aromia kuten vaniljaa, vaikka sokerin määrä pysyy samana ja mansikkajogurtin maun voimakkuuteen vaikuttaa myös se, kuinka punainen sen väri on.
Aistit kuormittuvat erityisesti digitaalisessa maailmassa. Yksittäinen ärsyke on ok, mutta jos useampi aisti ylikuormittuu yhtä aikaa, hermosto voi ylivirittyä. Pohjanheimon mukaan tämä on yksi syy sille, miksi moni kokee levottomuutta ja vaikeutta palautua. Aisteilla on suora yhteys hermoston toimintaan. Aistien kautta aktivoituvat sekä stressiä lisäävät, että rauhoittavat mekanismit. Siksi tietoiset, miellyttävät aistikokemukset esimerkiksi metsässä kävely, rauhallinen valo tai lempeä kosketus voivat tukea palautumista yllättävänkin tehokkaasti. Tuntoaisti on usein alikuormittunut. Nykyarjessa näkö ja kuulo kuormittuvat helposti, mutta tuntoaistille tulee liian vähän lempeää, rauhoittavaa ärsykettä. Kosketus tukee hyvinvointia hormonaalisella tasolla.
Aistien ymmärtäminen on avain menestykseen
Aistien ymmärtäminen on avain menestykseen niin elintarvikekehityksessä, asiakas
kokemusten luomisessa kuin palveluiden suunnittelussakin. Aistit vaikuttavat kokonaisvaltaisesti useaan elämämme osa-alueeseen: ne muovaavat makukokemuksiamme, ohjaavat ostopäätöksiämme ja jopa vaikuttavat hyvinvointiimme arjessa. Kun päätökset ja suunnittelu perustuvat tutkittuun aistikokemukseen, riskit pienenevät ja luotettavuus kasvaa. Ota yhteyttä, niin autamme sinua hyödyntämään aistien voimaa liiketoiminnassasi.



